Japanilainen teinimusikaali

Ah<3 Ihanaa olla Tampereella! Aamulla itselläni oli herätys 8, vaikkakin muu porukka oli herännyt jo kello 6 ja lähtenyt omiin matkoihinsa. Noin 9 minäkin pääsin kyytiin. Sillä välin kun äiti kävi esittelemässä itsensä parissa mahdollisessa työpaikassa, Sakari meni pankkiin ja minä itse jäin yksin Sokokselle.
Okei, no ostin sieltä uutta lakkaa sekä HSM leffat ;D Joo, joo. Siis niitähän mä olin vahtinut kuukauden! ;D Oli vaan pakko saada ne, vaikken nyt erityisemmin niistä pidäkään >D
Vaateosastolla tuli yli hilpeä myyjä vastaan ja kipitin tätä karkuun kerroksen alemmas ;D
Sakari kävi hakemassa äidin ja jäätiin vielä yhdessä Sokokselle josta lopulta ostettiin takki, hanskat ja huivi. Vielä tarvitsisi uusia paitoja ja kengät löytää.
Sieltä kadottiin japanilaiseen ravintolaan syömään sushia. Ihan ekaa kertaa. Aika mielenkiintoinen kokemus, etten sanoisi. Äiti oli ihan naama rutussa mutta söi nyt yli puolet kuitenkin. Itse söin melkein kaiken, mutta olin jo ihan täynnä. Alkukeitossa oli tofua joka oli sellaisenaan hiukan kummallista. Kyllä itse sushia voisin toistekin mennä syömään. Olimme varmaan hupaisan näköistä väkeä,  ainoat koko ravintolassa kun söivät haarukalla ja veitsellä olimme me :'D
Kävimme vielä pankissa jotain laina-asioita ja noita asuntojuttuja sopimassa, kunnes jatkoimme ruokailua Cumuluksessa. Mennessämme sisälle, kukaan ei tullut vastaan, vaan tarjoilijat olivat kukin omissa touhuissaan. Odotimme aika kauan ja yksi tarjoilija pyöri siinä baarissa, muttei kuitenkaan tullut palvelemaan vaikka odottelimme kuinka. Kun lähdimme, äiti huusi että kiitos vain hyvästä palvelusta, ja tämä aivoton myyjä vastasi vielä iloisesti kiitos ;D Siis ei elämä kun tyhmä!
Totesimme, että parempi vain mennä Rossoon. Rossossa tosin kaikki kesti, mutta ainakin tuli palvelua ja kaikki hoitui.
Äsken luin äidinkielen kokeeseen. Kaikkea turhaa sitä tarvitseekin opiskella. Kuka nyt miettii puhuessaan ja kirjoittaessaan mikä on morfeemi?! Niin ja mistä sanat ovat lähtöisin. Niin turhaa, niin turhaa.
Jo 12 päivää syömättä kynsiä. Suuri saavutus :'D Kaikista pisin aika ilman. Toivotaan nyt etten palaisi vanhaan kamalaan tapaani.
Tulen lisäämään kuvat uusista vaatteistani sekä sushi annoksestani myöhemmin. Mutta, adios amigos ainakin hetkeksi :)